maanantai 12. joulukuuta 2016

Pimeän ajan piristykseksi valokranssi

Elämme vuoden pimeintä aikaa, aikaa milloin päivän valoa on vain muutama tunti. Ei ihme, että mieli tekee laittaa erilaisia valokoristeita esille tunnelmaa ja iloa luomaan. Vaikka en näe kärsin tästä pimeästä vuodenajasta ja odotan monen muun tavoin sitä aikaa milloin taas päivä pitenee. Itse en pysty aistimaan valokoristeita laisinkaan. Joskus se tuntuu vähän surulliselta, mutta näillä mennään mitä on.

Se ei kuitenkaan estä minua pitämästä valokoristeista ja tekemästä niitä. Onkohan tämä nyt neljäs syksy milloin kransseja ahkeroin. Ensinmmäisinä vuosina annoin niitä lahjaksi ja toki voin tehdä edelleenkin niin. Moni tuttava on kuitenkin kysäissyt voinko tehdä hänellekin kranssin. Ja kun uskaltauduin myyjäisiin myymään käsitöitäni syys- ja jouluajan myyjäisissä myös kransseja on ollut saatavana.



Kransseja voi tehdä monessa eri koossa. Itse eniten olen tehnyt niitä 25 cm halkasijaltaan olevaan renkaaseen. Tällöin laitan 40-ledvalon valosarjan renkaaseen. 30 cm halkasijaltaan olevaan 80-osaisen ledvalosarjan. Käytän Lappajärven värjäämön ohutta paperilankaa. Yhteen kranssiin menee vyyhdillinen. Olen tehnyt joitakin kransseja myös paksumpaan paperinaruun. On huomattavasti tönkömpää neulottavaa ja vyyhdillinen saattaa olla jo liikaa ainakin 25 centtisessä kranssissa.

Neulon päällisen 10 mm pyöröpuikoilla suljettuna neuleena. Neulonta on hiukan yksitoikkoista, sillä koko ajan tikutetaan oikeita silmukoita. Toisaalta on sellaista puuhaa missä ei tarvitse ajatella, joten sopii esim. luennoille tehtäväksi. Tehdessäni päällistä 25 centin renkaaseen, neulon 52 silmukalla. Jos rengas on 30 centtiä, silmukoita 56 ja 80 valon ledvalosarja.

Useimmiten neulon useamman päällisen valmiiksi, jonka jälkeen kieputtelen valosarjat renkaisiin. Renkaan voisi suojata paperiinilla, jotta neuloksen läpi ei näkyisi rengas ja johto. Käytän ulko- ja sisäkäyttöön olevia led-valosarjoja. Vaatimuksena on myös, että johto on läpinäkyvä. Tällöin paperiinia ei tarvita.

Kun valot ovat paikoillaan on aika rullata paperilankaneulos paikoilleen. Valitettavasti tästä työvaiheesta minulla ei ole kuvaa joten yritän selittää sanallisesti. Asetan neulosputkilon reunan kranssiin kiinni. Asettuu hyvin silmukoiden sujahtaessa lamppuihin. Neulos on renkaan sisäpuolella. Lähden molemmin käsin rullaamaan neulosta renkaan ympärille. Välillä vedän neulosta tiukemmalle ja katson, että se kiertyy tasaisesti renkaaseen. Tunnen hyvin käsilläni, jos on syntyäkseen epätasaisuuksia, joten saan ne hyvin korjatuksi. Led-valosarjan johdon tulee olla pitkä, koska sitä kiertyy neuloksen mukana jonkin verran kranssiinkin. Toisekseen kranssin käyttömahdollisuudet kasvavat kun johto on riittävän pitkä. Kun olen saanut neuloksen asettumaan kranssin ympärille lopulla langalla ompelen sen kiinni. Haluan varmistaa ettei rullaus lähde löystymään ja neuloksen reuna lötkähtämään. Halutessaan kranssiin voi lisätä rusetteja. Tällöin paperilankaa kieritetään auki ja saadaan kauniit rusetit. On melkoista näpertämistä enkä ole rusetteja laittanut kuin yhteen kranssiin.

Eniten olen käyttänyt valojen väreissä lämmin valkoista. Vasta tänäsyksynä olen rohkaistunut kokeilemaan värillisiäkin valoja. Tuttavani halusi kranssin monivärivaloilla. Minusta ajatus tuntui hurjalta, mutta tein kranssin toiveidensa mukaan. Palaute kranssista on ollut todella positiivista ja aika pian sain toisenkin tilauksen samanlaisesta kranssista.

Kun otin eri värisiä valosarjoja käyttöön jouduin luonnollisesti kyselemään näkeviltä mitkä sopisivat yhteen. Vähän minua toki auttaa se, että olen lapsena nähnyt värit. Valojen paketit ovat väristä riippumatta kaikki saman tuntuisia. Niin myös paperivyyhdit. En pysty erottamaan niitä toisistaan. Sen voin tuntea onko lankaan lisätty jotain kimalletta vai ei. Inspiraation iskiessä minulla ei välttämättä ole niitä näkeviä silmiä käytettävissä, joten avustajan ollessa töissä on langat ja valot merkittävä, laitettava samaan kranssiin tulevat samaan pussiin jne. Silti käy välillä niin, että kaikkea ei ole lajiteltu valmiiksi ja silloin on otettava avuksi iphoneen ladattava ohjelma taptapsee, joka kuvailee kuvan auttavasti. Ei välttämättä ole luotettava, mutta yleensä onnistun ottamaan sellaisen kuvan, josta saa selvän.

Lähetän sen avustajalleni tai ystävälleni saadakseni tarvitsemani tiedon. Näin teen myös joskus lankojen suhteen.

Vaikka värien yhdistely tuokin haasteita, haluan uudistaa käsitöitäni, ottaa itselleni haasteita ja oikeasti sokeus ei ole este, joskus tosin hidaste :) Kranssit ovat olleet todella pidettyjä lahjoja tai itselleen hankittuna. Siksipä on hienoa uskaltaa laajentaa kranssienkin värimailmaa. Selvästi suosituimpia ovat olleet lämmin valkoinen valoilla valkoinen hopeakimalteella ja valkoinen kultakimalteella. Tässä olisi jouluinen punainen kranssi punaisin valoin, joka etsii vielä kotiaan.

Jos kiinnostuit kranssien tekemisestä ja kaipaat lisätietoja, neuvon mielelläni. Jos haluat ostaa kranssin se on mahdollista to 15.12. klo 16-21. Järjestän luonani/Hierontatassun tiloissa tapahtuman Jouluun valmistautuminen, jossa voi tutustua käsitöihini ja tarvittaessa tehdä ostoksia. Tapahtuman ajan on myös hierontalahjakorttitarjous 3 * 45 min 95 €, normaalisti 105 €. Tapahtumassa glögitarjoilu. Löydät tapahtuman Facebookista nimellä Jouluun valmistautuminen osoitetietoineen.

Näin joulun alla tohinaa riittää ja touhotuksien jälkeen on aika rauhoittua joulun viettoon. Täällä blogissakin hiljennymme joulun ajaksi palaten viikolla kaksi asiaan. Haluammekin toivottaa kaikille lukijoillemme oikein hyvää, rauhaisaa jouluaikaa ja onnellista tulevaa vuotta.

Lumihiutale hiljaa leijuu
toinen ja kolmaskin
maa valkean peitteen saa
Sydämessä lämmin hyvä tunne
nenässä joulun tuoksut
kynttilässä liekki tunnelmaa luo
Aika on rauhoittumisen
joulua nyt juhlitaan kera rakkaiden

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Seijan jouluisessa korttipajassa

Aina joulukuun lähestyessä toitotan itselleni, että on ihan ok, jos tänä vuonna en lähetä joulukortteja. Jotenkin ne aina kuitenkin saan aikaiseksi tehtyä ja nyt ehkä joudun itsellenikin myöntämään, että olen "joulukorttityyppiä". Yleensä tämä tyyppi teetättää kivat kortit lasten kuvalla, mutta tänä vuonna aloin kuin itsestään leikkaamaan kangaspalojani korttikokoon. Mielestäni korteista tuli oikein hauskoja suht pienellä vaivalla.
Tässä siis joulukorttivinkki tai korttivinkki mihin tahansa tilaisuuteen. Tarvitset kortin kokoisia kangaspaloja, yksinkertaisia korttipohjia tai pahvia, saumurin tai ompelukoneen. Saumuri huolittelee reunan, joten kangaspala voi olla vähän korttia reilumpi - ompele kortti ylöspäin, niin näet ohjata sitä niin, ettei saumuri leikkaa kortin reunaa.
Päättele pujottamalla langanhännät parsinneulalla ompeleeseen. Valmiisiin kortteihin voi lisätä blingblingiä strassi- tai helmitarroilla tai liimata paljetteja, nappeja tms. 
 Vastaavanlaisia kortteja voi tehdä myös joulupaperijämistä tai lehtikuvista liimaamalla. Näitä kortteja voi myös muotoilla leikkaamalla kuvioiden mukaan.
 Tässä vielä yksi pakettikortti-idea: piirrä piparimuoteilla kuviot pahville, leikkaa ja koristele tusseilla piparityyliin! Isommilla piparimuoteilla saisi myös hyviä joulukortteja. Nam!

maanantai 5. joulukuuta 2016

Kankaiden Lumoissa

Uuu, tästä se lähtee,kaikki tarvikkeet mukavassa sekasovussa! Jostain tuolta kasojen seasta löytyy se voittajapari ellei useampikin. Jos ei löydy niin sitten takaisin kangaskauppaan.

Takana on siis ommeltuna 30:n kuorolaisen musta jakkupuku ja nyt olisi vuorossa se luovempi vaihe eli kankaisen rintakorun/kaulakorun valmistaminen asuihin. Miehille tulisi tietenkin taskuliinat samasta kankaasta. Mustan asukokonaisuuden valmistaminen marraskuussa on ihan "pimeetä" hommaa. Nyt sentään sielu saa kylpeä värien kirjossa ja kädet nauttia vaihtelevista materiaaleista. Tarkoitus on tehdä useampi protomalli alustamaan valittavaa tyyliä.

 Näistä ihanaisista kankaista (kuva vas) syntyi viuhka. Protomalli vaatii vielä kehittelyä ja on todennäköisesti liian vaalea kuorolaisten asuihin. Ehkäpä kesätuotteeksi myyntiin..
Satiininauhoista kokeilin myös jotain(kuva oik.).

Minulle ideoinnissa on tärkeää nähdä ja kosketella materiaaleja. Olen netistäkin tilannut kangasnäytteitä, mutta oikean värisävyn ja yhdistelmien löyäminen on valitettavasti sitä kautta hankalampaa kuin kävellä suoraan kauppaan. Näytepaloja nettikaupat kyllä lähettävät, mutta eihän sitä koko kangasvaraston näytteitä kehtaa pyytää.




Tästä lähtee liikenteeseen mielipuuhani eli pallojen päällystäminen kankailla. Parhaan tuloksen saa luonnonmateriaaleilla, kuten villalla ja silkillä, mutta katsotaan miten käy.







Kankaiden kovettaminen testauksessa. Rintakorun takana oleva pitsimäinen viuhka kovettui hyvin liimalla. Kankaan värin voisi vaihtaa vielä vaalempaan sävyyn jos musta on liian dramaattinen.



Näistä malleista ja muutamasta muustakin lähdetään siis liikenteeseen. Näette viikon aikana mihin päädytään!